Jäiset olot tuottavat keksintöjä

Suomessa meriteollisuudella on pitkät perinteet. Alun perin telakat tekivät kaiken itse. Useimmat nykyiset meriteollisuuden yritykset ovat saaneet alkunsa suomalaisista telakoista, joista lähes kaikki ovat tällä hetkellä ulkomaisessa omistuksessa.
 
”Suomen meriteollisuus ja etenkin telakkateollisuus on kuitenkin hyvin suomalaista. Sen kotimaisuusaste on erittäin korkea. Toimiala työllistää suomalaisia ja se tuottaa kotimaahan lisäarvoa poikkeuksellisen paljon”, Meriteollisuusyhdistys ry:n puheenjohtaja ja telakkayritys STX Finlandin toimitusjohtaja Juha Heikinheimo sanoo.

 ”Arvoketjusta yli 80 prosenttia jää Suomeen. Verkostoyritykset eivät enää elä syklisesti telakoiden mukana. Useista verkoston yrityksistä on kehittynyt kansainvälisiä toimijoita, joiden asiakaskunnasta vain pienempi osa on kotimaisia”, Heikinheimo sanoo.
 
Laivanrakennus on kuin kaupungin rakentamista
 
”Laivan rakentaminen on kuin kaupungin rakentamista. Kaiken tulee vain tapahtua lyhyemmässä ajassa”, Heikinheimo sanoo.
 
Risteilijän rakentamisessa tarvitaan arkkitehteja ja insinööritoimistoja, hitsareita, levyseppiä, sähkömiehiä ja putkimiehiä. Niihin rakennetaan voimaloita, jätteenpuhdistamoja, kauppoja, ravintoloita, sairaaloita ja teattereita. Suomessa rakennettavat kelluvat kaupungit syntyvät nopeasti, noin kolmessa vuodessa.
 
Maailman risteilijöistä 25 prosenttia ja jäänmurtajista 60 prosenttia on rakennettu Suomessa. Suomalaiset laivasuunnittelutoimistot kuten Elomatic ja Deltamarin ovat tunnettuja maailmallakin ja meriteollisuuden laitetoimittajat kuten esim. Wärtsilä, Cargotec ja ABB Marine ovat merkittävimpiä toimijoita omalla alallaan.
 
Arktisen osaamisen huippua edustaa STX Finlandin tytäryhtiö Aker Arctic Technology Oy. Yrityksellä on oma jäämallikoelaboratorio Vuosaaren meriklusterin yrityspuistossa Helsingissä.
 
Meriteollisuuden pellepelottomia

”Olemme meriteollisuuden pellepelottomia. Tutkimme ja kehittelemme erilaisia uusia ratkaisuja. Jäämallikoelaboratoriossamme voidaan testata erilaisten alusten malleja, rakenteita ja käyttäytymistä vaikeissa oloissa”, toimitusjohtaja Mikko Niini Aker Arctic Technology Oy:stä kertoo.
 
Suomessa on kehitetty myös Azipod-ruoripotkurijärjestelmä. ABB Marine valmistaa Vuosaaressa näitä potkureita, jotka helpottavat laivan ohjattavuutta huomattavasti, sillä Azipod pystyy kääntymään 360 astetta pystyakselinsa ympäri.
 
Napa Oy puolestaan on maailman johtava laivojen suunnitteluun ja käyttöön tarkoitettujen ohjelmistojärjestelmien toimittaja. Napan tavoitteena on luoda IT -ohjelmistoja, joiden avulla maksimoidaan meriteollisuuden turvallisuus- ja tehokkuusasioita.
 
Valtion kalustohankinnat suomalaisella osaamisella

”Suomessa meriteollisuus on tärkeä toimiala. Meillä pitää olla myös omaa telakkateollisuutta, sillä Suomi on liikkumisen ja kaupan kannalta katsottuna ikään kuin saari. Meidän on päästävä liikkumaan kaikkina aikoina”, Merja Salmi-Lindgren Meriteollisuusyhdistys ry:stä sanoo.
 
Meriteollisuusyhdistys ehdottaa seuraavan hallituksen ohjelmaan asioita, joilla edistetään koko suomalaisen meriklusterin toimintaa. Toivomuslistassa ehdotetaan muun muassa, että Suomen valtion ja puolustusvoimien alushankinnat päätettäisiin toteuttaa suomalaisella osaamisella ja palveluilla. Sisävesiliikennettä toivotaan kehitettävän rakentamalla kanava Kymijoelta Itämerelle.

Teksti: Tuija Viitala